Carradice on valmistanut satulalaukkuja Britanniassa pian 90 vuotta. Laukut on valmistettu paksusta ja kestävästä “cotton duck” -puuvillakankaasta joka on vahattu vedenpitäväksi. Materiaali on yksinkertaista, kohtuuhintaista, kestävää ja helposti korjattavissa. Luonnonmateriaalina se kestää hyvin myös auringon UV-säteilyä ja hapertumisen sijaan haalistuu kauniisti.
Britteinsaarilla satulalaukkuperinne on ollut perinteisesti hyvin vahva ja aikanaan lähes jokaisessa pidemmillä matkoilla käytetyssä pyörässä oli satulalaukku varavaatteita, työkaluja, eväitä ja muita pyöräilijän tarpeita varten. Täällä meilläpäin taas ei ole vastaavaa perinnettä ja koemmekin että olisi hyvä avata muutamia kohtia satulalaukun käytössä jotka eivät välttämättä ole kaikille tuttuja.
Laukun valinta:
Pienimpien tarpeiden kuljetukseen sopii Barley. Sinne sopii muutama lisävaate, pienet eväät ja työkalut. Carradicen mukaan tämä on heidän myydyin mallinsa, mutta meillä isompia malleja myydään huomattavasti enemmän. Barleyn etuna on se että se sopii yleensä pyörään kuin pyörään ilman mitään lisäkiinnikeitä tai tarakoita. Saman kokoinen on myös modernimman tyylin Super C Audax. Pieni laukku on helppo tapa lisätä muutama litra kuljetuskapasiteettia. Tarvitset vain satulan jossa on kiinnitysluupit, erilliset ruuveilla kiristettävät kiinnitysluupit (meillä myynnissä) tai Carradicen pikakiinnikkeen.
Suuremmille tavaramäärille voi valita tarpeensa mukaan joko keskikokoisen Nelsonin tai isoimmista laukuista Super C:n tai Camperin. Yleensähän liiasta tilavuudesta on vähemmän haittaa kuin kesken loppuvasta. Varsinkin Super C:n remmeissä on paljon säätövaraa joten laukkua voi kutistaa ja suurentaa tarpeen mukaan. Carradicen perinteisten nahkaremmisten laukkujen Longflap -malleissa laukun läppä on jatkettavissa ja laukun koko myös täten suurennettavissa.
Voit tutustua tarkemmin kaikkiin malleihin ja niiden mittoihin Carradicen nettisivuilla: https://www.carradice.co.uk/bags/saddlebags
London Bike Kitchen erikoisversio, ei tavallisesti saatavilla
Kiinnityksestä:
Ennen vanhaan laukku kiinnitettiin lähes poikkeuksetta satulan laukkukiinnikkeisiin, jotka olivat standardiominaisuus sen ajan satuloissa. Lähes kaikissa Brooks-satuloissa on edelleen nämä laukun hihnoille sopivat luupit. Tämä onkin oikein pätevä ja nätti tapa laittaa laukku pyörään. Haittapuolena on hieman hidas irroitusprosessi. Sieluni silmin voin kuvitella kuinka 50-luvulla jossain Englannin maaseudulla ajellessa ei tarvinnut huolehtia että joku varastaa pyörälaukkusi tai sen sisällön, mutta kovissa ja kylmissä nykykaupunkiolosuhteissa laukun jättäminen pyörään ei aina käy päinsä.
Carradice on kehittänyt oikein toimivan pikakiinnikkeen satuloihin joissa ei ole kiinnitysluuppeja. Tämä kiinnike puristuu satulan kiskoihin ja laukku kiinnitetään ja irroitetaan yksinkertaisella jousitetulla vipumekanismilla.Tämä kiinnike ei sinänsä vaadi satulalta mitään erityistä, paitsi että sille pitää olla noin sentin verran tilaa kiskojen suoralla osuudella satulan kiinnityksen takapuolella.
Laukun tukeminen alhaalta:
Kun laukku on saatu kiinni pyörään, voi tilanteesta riippuen olla ongelmana sen osuminen lokasuojaan, renkaaseen tai pyöräilijän takareisiin. Isommissa rungoissa ja pieniä tai keskikokoisia laukkuja käytettäessä ongelmia ei yleensä ilmaannu, vaan laukkua voi periaatteessa käyttää suoraan kiinnitettynä satulaan ja satulatolppaan. Näin säästyy painoa ja laukun ollessa irti pyörän virtaviivainen olemus ei häiriinny ylimääräisestä laukkutuesta.
Pienemmissä rungoissa ja isoimpia laukkuja käytettäessä yleensä tarvitaan jonkinlainen alusta tai tuki laukun alle. Carradicen oma ratkaisu on Bagman-niminen tuki/tarakka, joka kiinnittyy niin ikään satulan kiskoihin. Se on yksinkertainen, kevyehkö ja helppo asentaa. Se ei kuitenkaan ole tukevimmasta ja kestävimmästä päästä. Etenkin painavan lastin kanssa röykyttävällä, epätasaisella alustalla ajettaessa kannattaa Bagmaniin asentaa viralliset tai itse tehdyt lisätuet tai käyttää jotain tukevampaa tarakkaa.
Jos laukku ylettää satulasta alas tavalliselle takatarakalle asti, on se hyvä vaihtoehto laukun tukemiseksi. Mahdollisesti vanha tarakkasi on jo aivan kelpo laukunkannake. Jos tarakassa on vielä pieni pystyosuus satulan alapuolelle tulevassa päässä pitämässä laukkua valumasta eteenpäin kohti ajajan reisiä niin vielä parempi! Olemme etsineet täydellistä takatarakkaa satulalaukkuja mielessä pitäen, mutta aivan täydellistä vaihtoehtoa ei vielä ole löytynyt. Monissa halvoissa alumiinisssa perustarakoissa on tälllainen "kehto" laukulle ja ne soveltuvatkin tarkoitukseen erinomaisesti.
Jos ongelmana ei ole laukun hinkkaaminen renkaaseen tai lokasuojan painaminen, vaan ärsyttävä hinkkaaminen reisiin ja/tai takajarrun vaijeriin, on meillä myynnissä näppärä ja pieni Nitton satulalaukun tukilankaviritelmä. Tämä on teräslangasta taivuteltu häkkyrä, joka pitää laukun irti jarruvaijerista ja siirtää sitä muutaman sentin taaksepäin antaen myös reisille enemmän tilaa.
Esimerkkinä oman pyöräni satulan korkeus keskiön keskeltä satulan päälle on 74cm (rungon koko 60 C-T) ja 32-622 renkaalla keskikokoinen Nelson mahtuu vielä lokasuojan ja satulan väliin ilman minkäänlaista tukea.
Satulalaukun käyttö edessä tankolaukkuna:
Kiinnitys varvaskoukkujen remmeillä. Huomatkaa vaahtomuovipala joka tekee tilaa käsille tangon ja laukun väliin
Vaikka Carradice ei virallisesti kutsukaan laukkujaan sopiviksi myös eteen kiinnitettäviksi, ne voivat pyörästä ja ohjaustangosta riippuen sitä kyllä olla. Olen itse ajanut useammankin retken onnistuneesti Super C-satulalaukku tankolaukkuna. Suoralla tai ns. viiksimallisella tangolla on kiinnitys yksinkertaisimillaan tavallisten kiinnitysremmien kiepsautus tangon ympäri ja homma on sillä selvä. Usein jarru- ja vaihdevaijereiden kuoret tulevat kuitenkin laukun kiinnityksen kohdalle ja ne pitää joko sitoa sopivasti pois tieltä tai käyttää esimerkiksi vaahtomuovin palaa laukun ja tangon välissä jotta vaijereille jää tilaa. Tietysti laukulla pitää olla myös tarpeeksi tilaa pystysuunnassa ettei se osu renkaaseen tai lokasuojaan. Kuten takana käytettäessä, edessäkin voi käyttää pientä tai isompaa tarakkaa laukun tukena.
Laukun sopivuuden droppitangon väliin selvittää tietysti helpoiten sovittamalla, mutta esimerkkinä omassa pyörässäni 46cm leveä Nitto Noodle oli välttävän, mutta ei yhtään liian leveä suuren Super C -laukun kanssa. Sivutaskuja ei kuitenkaan pystynyt kunnolla käyttämään. Sisäänpäin liikkuvat nykyaikaisten yhdistetyttyjen vaihde-/jarrukahvat eli briftereiden vivut vievät laukulta vielä muutaman sentin tilaa joten niiden liikerata on hyvä ottaa huomioon.
Laukun hoito ja vahaaminen:
Carradicen laukut ovat lähes täydellisen vedenpitäviä. Puuvillakankaan vaha kuitenkin kuluu hiljalleen ja vahaus tulisi uusia muutaman vuoden välein. Vahaus suoritetaan lämmittämällä kangasta ja hinkkaamalla vahaa siihen. Carradicen omaa vahaa voi ostaa jälleenmyyjiltä, oletettavasti se koostuu mehiläisvahasta ja parafiinistä, joten sitä voi koittaa myös tehdä itse.
Laukun likaantuessa tai esimerkiksi ruokapakkauksen tai kaljatölkin hajotessa laukun sisälle, harjaa mahdollinen kuivunut lika irti ja huuhtele laukku kylmällä vedellä
Tupla-Carradicet täydessä retkilastissa