top of page

Sellakoinnista



Kenties yksi oudoimmista ja täten jännittävimmistä pyöriin liittyvistä materiaaleista on Kerria Lacca -hyönteisten munakoteloidensa suojaksi erittämästä aineesta valmistettu orgaaninen muovi jota kutsutaan sellakaksi. Sellakkaa käytetään nykyään pääasiallisesti huonekalujen pintakäsittelyyn ja elintarvikkeiden, esimerkiksi karkkien, lisäaineena. Polkupyöriin se liittyy siten että viime vuosisadan alkupuoliskolla sitä käytettiin etenkin Ranskassa puuvillasta valmistettujen tankonauhojen pintakäsittelyyn.Ennen muovien laajamittaista käyttöönottoa puuvillanauha oli yksi yleisimmistä tavoista päällystää metallinen ohjaustanko, ja nauhat saatettiin lakata kulutus- ja vedenkestävyyden lisäämiseksi, operaation antamaa mielenkiintoisen näköistä kiiltävää ulkonäköä väheksymättä. Tämä perinne elää yhä tietyissä esteettistä erikoisuutta arvostavissa pyöräpiireissä ja itsekin sekä ranskalaisesta pyöräperinteestä että kaikesta tavallisesta poikkeavasta kiinnostuneena olen asiaan hieman perehtynyt.



Epätavallisten ratkaisujen väsymätön kannattaja G. Petersen näyttää mallia. Kuva pöllitty netistä, krediitit kuuluvat todennäköisesti jollekulle Rivendelliltä. Pelkästään tankonauhan yleisesti arvostettuja ominaisuuksia vertaillessa ei sellakoiduissa puuvillanauhoissa ole oikeastaan mitään järkeä. Niiden asennus vie huomattavan paljon aikaa, niitä ei voi helposti vaihtaa, ne ovat kovat ja hieman liukkaat. Niiden eduiksi voidaan lukea suhteellisen edullinen hinta, kestävyys, täydellinen vedenpitävyys, keveys ja täysin luonnonmateriaaleista koostuvana myös ekologisuus. Mutta ainoat oikeasti ratkaisevat syyt niiden puolesta ovat tietenkin perinne ja/tai erikoisuudentavoittelu.


Sellakoitua puuvillaa voi käyttää muissakin yhteyksissä kuin kippurasarvisen tangon päällystämisessä, esimerkiksi takahaarukan alaputken suojaamiseen ketjun iskuilta. Olenpa miettinyt joskus lisätavaratelineiden kiinnittämistä osittain narulla ja sellakalla, mitä en tosin vielä ole kokeillut. Mutta kenties tällä metodilla voisi saavuttaa lasi-/hiilikuitumaisen orgaanisen liitoksen lähes mihin vain kiinnittämiseen.Kokeilin juuri lakata kynnetkin sellakalla, joka ajatuksena tuo mieleeni jonkinlaisen glam-peikko -tyylin...


Siirtykäämme nyt kuitenkin käytännön osuuteen jossa kuvailen pääpiirteittäin tankonauhojen sellakointiproseduurin. Teoriassa voisi kai käyttää kaupan valmista sellakkaliuosta, mutta se poistaisi yhden hauskan osuuden koko operaatiosta joten sitä en voi sinänsä suositella.



Sellakointiin tarvitset:


purkin jossa sekoittaa ja säilyttää liuosta. Esimerkiksi tavallinen pienehkö vauvanruokapurkki (150ml?) on sopivan kokoinen. Valmis liuos säilyy useamman kuukauden.


sellakkahiutaleita, näitä on erilaisia, vaaleampia ja tummempia. TöPyn valikoimista löytyy lähes väritön, hieman kellertävä "Astra" ja punaruskea "Superior".


Kaikista hulluimmille kansanperinteen kannattajille voin rakkaudella suositella:


liuotinta (Sinol/Marinol/TMS alkoholi)


sekoitustikun, esimerkiksi vanha pyörän pinna kelpaa


pensselin tai muun levittimen



-------------------

Alkoholia ja sellakkahiutaleita sekoitetaan noin suhteessa 2:1, eli vaikkapa vauvanruokapurkkiin laitetaan pohjalle pari senttiä sellakkahiutaleita ja päälle alkoholia niin että nesteen pinta on 3-4 senttiä hiutalekerroksen yläpuolella. Sekoitetaan muutaman tunnin välein ja annetaan liueta kokonaan. Liuotuksessa kestää helposti yksi päivä/yö.


Puuvillanauhat kääritään huolellisesti tankoon. Ota huomioon että et voi enää siirtää nauhoja sellakoinnin aloitettuasi! Sitten sivellään lakkaa nauhan pintaan tasaisesti ja ohuesti, kovin tarkkaa tämä puuha ei mielestäni kuitenkaan ole. Ensimmäisen kerroksen olisi hyvä antaa kuivua n. 12 tuntia. Jos vaikuttaa että nauha imee vielä toisen kerroksen aikana nestettä, on taas hyvä odottaa pidempi aika, vaikkapa 6 tuntia. Kun nauha on kyllästetty ja sellakkaa sivellään enää itsensä päälle noin tunnin tauko kerrosten välillä riittää. Kerroksia voi laittaa maun mukaan, mutta laittaisin vähintään 3 kerrosta, ja kestävimmän ja hienoimman pinnan saamiseksi jopa 6-7 kerrosta. Viimeisen kerroksen jälkeen lakan tulisi antaa kuivua vähintään 12 tuntia ennen käyttöönottoa. Koko operaatio sellakan liuotuksesta lopulliseen kovuuteen kestää siis vähintään 48 tuntia, joista työtunteja on suunnilleen kolme-neljä.



Tässä vielä kuvasarja omasta perusteellisesta perinteisestä sellakointioperaatiostani:




Koska jarrukahvoja ei voi siirtää sellakoinnin jälkeen, tulee niiden sijainti varmistaa ja merkata tankoon. Parhaan tuloksen saamiseksi nimittäin itse kahva irroitetaan kiristysklämpistä ja asennetaan sitten lopuksi nauhan päälle.




Pienet pätkät nauhaa laitetaan klämpin kohdalle, kuten tavallisten tankonauhojenkin tapauksessa.






Tankonauhat asennetaan tavalliseen tapaan, itse aloitan alhaalta, päätytulpan vierestä ja lopetan ylös. Nauhaa ei tarvitse päätellä mitenkään, sellakka kyllä pitää pään purkautumasta. Varmuuden varalta loppupään päälle voi laittaa ohutta lankaa "puristimeksi" joka poistetaan muutaman lakkakerroksen jälkeen.


Muutamaa kerrosta myöhemmin...




Lopputulos näyttää (käytön jälkeen) suurinpiirtein tältä. Pohjalla on musta nauha ja päällä punaruskeaa sellakkaa. Tämän lakkauksen yhteydessä en antanut ensimmäisen kerroksen kuivua tarpeeksi, ja siksi lakka lohkeili tavallista helpommin käytössä. Oikein tehtynä sellakka on hyvinkin kestävää, ja sen kuluessa on sitä helppo sivellä lisää kuluneisiin kohtiin.



Myyrä ja pirteänpunaiset nauhat. Pohjalla on punainen Newbaums-puuvillanauha ja päällä n. 6 kerrosta "Astra" sellakkaa, jota suosittelen värikkäiden tankonauhojen kanssa käytettäväksi.



Hieman vähemmän perinteisenä tyylinä ruskeanvihreää Newbaumsia, kirkasta sellakkaa ja alaotteella ratagripit. Erittäin toimiva kokonaisuus!


Juuri valmiiksi saamani perinteisistä perinteisimmät eli valkoisesta nauhasta aloitetut, kullanruskeaksi sellakoidut nauhat.

Lähtökohtaisesti sellakoitua nauhaa ei ole kovin järkevää käyttää uudenaikaisten jarru- ja vaihdekahvojen kanssa, joissa vaijerit kulkevat nauhan alla. Koska vaijerit likaantuvat, kuivuvat ja kuluvat ja vaihdontarpeen ilmetessä niitä on hankala saada esiin hienosti lakatun nauhan alta. Toisaalta koko hommassa ei lähtökohtaisestikaan ole kovin paljon järkeä, ja puuhasteluhan on aina mukavaa, joten oikeastaan voit käyttää niitä ihan minkälaisessa pyörässä vain ja uusia tankonauhatkin sitten vaijereiden vaihdon yhteydessä.

- Aki


473 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Dynamovalot

bottom of page